Mikä on paras ikä lapsille matkustaa Lappiin?
Lappi nähdään usein lapsen silmin: ensimmäinen lumi, joka narskuu saappaiden alla, hengitys, joka muuttuu pieniksi pilviksi, hetki, jolloin poro astuu metsästä. Mutta jokainen ikä ei koe näitä asioita samalla tavalla.
Ihan pienet (0–3 vuotta)
Pienille lapsille Lappi tarkoittaa eniten lämpöä ja huolenpitoa. Pakkanen voi olla liian ankara, ja matka koostuu usein kantamisesta, peittelemisestä ja kellon seuraamisesta, kunnes seuraava lämmin huone löytyy. Vauva ei muista huskyja tai revontulia, mutta vanhemmat tulevat silti – tietäen, että muistot elävät valokuvissa, vaikka eivät lapsen mielessä.
Taian etsijät (4–6 vuotta)
Tätä kutsutaan usein ”Joulupukki-iäksi”. Tässä vaiheessa lapset uskovat vielä epäröimättä. Porojen kohtaaminen, joulupukin näkeminen Levillä tai Rovaniemellä – se voi olla ylivoimainen, voimakas ja unohtumaton kokemus. Aktiviteettien tulee olla lyhyitä, korkeintaan tunnin mittaisia. Mutta silmien loiste on kaiken arvoista.
Kultainen ikä (7–12 vuotta)
Useimmille perheille tämä on täydellinen ajankohta. Lapset jaksavat istua husky-reessä useita tunteja, kokeilla hiihtokoulua, seistä ulkona revontulien alla ilman että paleltuvat kymmenessä minuutissa. Tässä iässä he kantavat seikkailun muistoihinsa – ja elävät sen silti samalla avoimella ihmetyksellä, joka tekee Lapista erityisen.
Nuoret tutkimusmatkailijat (13+ vuotta)
Teinit nauttivat Lapista usein eri tavalla. He haluavat ajaa moottorikelkkaa – ainakin matkustajina –, kokeilla lumilautailua, valvoa myöhään revontulien vuoksi. Joku saattaa pyöritellä silmiään joulupukille, mutta he löytävät vapautta ja haastetta arktisessa ympäristössä – ja vievät usein mukanaan syvempiä muistoja kuin myöntävät.
Totuus on, että jokaisella iällä on oma kauneutensa. Pienten lasten vanhemmat muistavat ehkä läheisyyden, kun lapsi puetaan kerroksiin. Teinit löytävät itsenäisyyden. Mutta useimmille paras aika on seitsemän ja kahdentoista vuoden välillä: tarpeeksi vanhoja osallistumaan melkein kaikkeen, tarpeeksi nuoria uskomaan vielä taikaan.
Lappi ei sopeudu lapseen – se on yksinkertaisesti sitä, mitä se on: kylmä, laaja, hiljainen, elävä. Taide on valita oikea hetki, jotta lapsi voi astua siihen ilolla eikä vaivalla. Ja muistakaa: paikallisetkin perheet elävät täällä lasten kanssa, ympäri vuoden. Kyllä, täällä on kylmää. Kyllä, täällä on laajaa. Ja kyllä – täällä on taikaa.