Joulukuu on taikaa. Jouluvalot, Joulupukin perinteet, syvä lumi ja revontulet taivaalla.
Päivät ovat lyhyimmillään, yöt pisimmillään – mutta lämpö löytyy saunoista, tulista ja yhdessäolosta.
Matkailu on vilkasta: Joulupukki-elämykset Levillä ja Rovaniemellä, porot ja huskyt, hiihto, revontulet.
Lämpötila laskee −20 °C:een, mutta joulun henki on vahva.
Joulukuu on ihmeen kuukausi – vilkas, mutta ajaton.
Marraskuu on pimeyden kuukausi. Lunta sataa runsaasti, mutta päivänvalo kestää vain muutaman tunnin.
Lämpötilat laskevat, hiljaisuus syvenee.
Matkailu alkaa jälleen: huskyt, porot ja hiihtokeskukset avautuvat. Revontulet loistavat pitkissä, mustissa öissä.
Marraskuu tuntuu raakana, arktisena ja kesyttömänä. Joillekin liian pimeä – toisille unohtumaton.
Lokakuu on jälleen hiljainen. Värit haalistuvat, lehdet putoavat ja ensimmäinen lumi voi ilmestyä.
Päivät lyhenevät nopeasti, yöt ovat pitkiä ja pimeitä.
Matkailu hidastuu, mutta revontulet tanssivat usein. Lämpötila pysyttelee nollan tienoilla, metsät odottavat hiljaisuudessa.
Lokakuu on välitila: ei enää syksy, ei vielä talvi. Odotuksen aikaa.
Syyskuu on syksyn tuli. Metsät hehkuvat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä.
Lämpötilat laskevat, yöt pitenevät ja revontulet palaavat voimakkaina.
Vaeltaminen on täydellistä – raikas ilma, kuivat polut, tuskin lainkaan hyttysiä.
Hiljaisuus on syvä, värit unohtumattomia.
Syyskuu on Lapin salainen jalokivi – lyhyt, voimakas, henkeäsalpaava.
Elokuu tuo muutoksen. Yöt palaavat, tähdet ilmestyvät ja revontulet voivat taas välkähtää.
Metsät täyttyvät marjoista ja sienistä. Lämpötila laskee +10 °C:een, päivät lyhenevät.
On yhä kesä, mutta syksy kuiskaa jo tuulessa.
Elokuu on sadonkorjuun ja muutoksen aikaa – värikäs, rauhallinen ja runsas.